Tausta
Asbestia on pääosin ennen 1975 rakennettujen rakennusten monissa eri rakennusmateriaaleissa kuten putkieristeissä, lattialaatoissa, liimoissa, kiinnityslaasteissa, ilmanvaihtohormeissa, seinä- ja kattomateriaaleissa, ulkoseinämaalissa ja tiivisteissä. Vielä 1970-luvulla julkisiin rakennuksiin ruiskutettiin asbestia ilmanvaihtohormin eristeeksi tai esim. akustisista syistä kattopinnoitteeksi. Ulkokattomateriaaleihin ja muutamiin lattiamateriaaleihin lisättiin asbestia aina vuoteen 1988.
Miten suhtautua ja suojautua asbestiin
Asbestiin liittyen on selviä lakiin perustuvia määräyksiä, jotka koskettavat niin asbestipurkufirmaa, työn teettäjää, suunnittelijaa sekä rakennuksen omistajaa. Oleellista on, ettei asbesti saa tuottaa kenellekään altistumista ja sen myötä terveyshaittaa. Joten ennen purkua on selvitettävä asbestin mahdollinen olemassaolo joko asbestikartoituksella tai purettava kaikki materiaalit kuten ne sisältäisivät asbestia. Myös rikkoontuneet asbestimateriaalit on lain velvoittamalla tavalla pinnoitettava tai poistettava. Asbestilain mukaan asbestipurkua saa tehdä vain luvan omaava yritys ja työ tulee tehdä vähän pölyävästi suojaustenkin sisäpuolella. Asbestipurkuyrityksellä pitää lisäksi olla neljä kertaa vuodessa tehty lakisääteinen altistusmittaus (Vnp 1380/95). Kun rikkoontuneet asbestimateriaalit korjataan ja asbestin kartoitus, analysointi ja purku tehdään asiallisesti ja oikein ei asbestista ole mitään haittaa.
Mistä tietää sisältääkö materiaali asbestia?
Rakennuspapereista selviää usein käytetty rakennusmateriaali. Kirjat ”Asbesti purkutyössä” (Työterveyslaitos) ja ”Asbesti asuinkerrostalossa” (Rakennustieto, Kari Vikström) kuvaavat monia asbestipitoisia materiaaleja. Kun materiaaliin mahdollisesti sisältyvästä asbestista ei ole tietoa, voidaan käyttää asiantuntevaa asbestikartoitusyritystä, joka toimittaa tarvittavat näytteet analysoitavaksi. Asiantunteva yritys osaa keskittyä oikeisiin rakennusmateriaaleihin eikä ota näytteitä materiaalista, johon ei koskaan ole laitettukaan asbestia (esim. kipsilevy, Haltex-levy, villaeristeet). Hyvä asiantuntija osaa jo silmämääräisesti tunnistaa osan asbestipitoisista materiaaleista. Mutta usein ei ole käytettävissä riittävää tietoa materiaalista (tasalaatuinen lujalevy, bitumiliima, Sordinol-kattolevy, kiinnityslaasti, lattiamateriaali ym.) ja tällöin tulee turvautua näytteen analysointiin.
Asbestin analysointi
On useita menetelmiä, joilla voidaan analysoida vain jossain määrin asbestia, mutta ehdottomasti luotettavin menetelmä on elektronimikroskooppi ja siihen liitetty alkuaineanalysaattori. Asbestin analysoinnissa on tärkeää analysoijan tieto-taito sekä asbesteista että käytettävien analyysimenetelmien rajallisuudesta. Eri menetelmien vertailututkimusten perusteella voidaan sanoa, että luotettavaa tulosta ei saada kaikilla menetelmillä johtuen osin käytetystä menetelmästä ja näytteen laadusta. Verrattaessa valo- ja elektronimikroskoopilla n. 130 näytteen tuloksia, todettiin, että 20 % näytteistä olisi saanut väärän vastauksen vain valomikroskooppianalyysin perusteella. Näytteistä kuitenkin osa sisälsi elektronimikroskoopin perusteella runsaasti asbestia. Tämä menetelmästä johtuva virhemahdollisuus on eri tahojen tärkeää tiedostaa. Hyväksyttävä preparointitapa ei ole näytteen polttaminen, koska asbesti muuttuu toisiksi yhdisteiksi jo 550 °C lähtien. Analysoinnissa IR-spektrofotometrin ja röntgendiffraktometrin käyttö ei ole hyväksyttävää, koska näiden erotuskyky riittää vain 2-5 painoprosenttiin (riippuen asbestilaadusta) ja ovat näin riittämättömiä analyysimenetelmiä asbestille.
Valomikroskooppi soveltuu putkieristemassoille ja esim. tiivisteissä olevalle puhtaalle asbestille, koska valomikroskoopissa käytetty suurennus pystyy näkemään vain yli 1 mikrometrin asbestikuidut. Asbesti esiintyy kuitenkin yleisesti 0,03-1 mikrometrin paksuisina kuituina kuten lattialaatoissa, tasoitteissa ym. näytteissä. Näin ohuet kuidut pystyy vain elektronimikroskooppi analysaattoreineen havaitsemaan ja tunnistamaan. On myös monia muita kuituja, jotka tulee tunnistaa ja erottaa alkuainespektrin ja kuidun muodon perusteella asbestikuiduista.
Kuva asbestia sisältävistä materiaaleista.
Pyyhkäisyelektronimikroskooppikuvia asbestia sisältävistä eristemateriaaleista.